torstai 13. kesäkuuta 2013

Valenciasta Barcelonaan


7.6. 13 Valencia – Port Castilló 34,5 nm
8.6. 13 Port Castilló – Benicarló 32,5 nm
9.6. 13 Benicarló – marina Saint Jordi d´Alfama 39,5 nm
10.6.13 Saint Jordi d´Alfama – Tarragona 20 nm
11.6.13 Tarragona – Barcelona Port Vell 45 nm


Kuluneiden päivien aikana pääosassa on ollut matkan taittaminen. Päivät ovat pääpiirteissään samanlaisia: aamulla liikkeelle lähtiessä tyyntä, mikä tarkoittaa koneajoa, iltapäivällä tuuli nousee tai sitten ei. Useimmiten aika kevyttä tuulta, melko usein myös mukavista suunnista. Espanjan päällä on ollut iso matalapaine, useampana päivänä on jopa saatu sadetta, ei paljon mutta kuitenkin aikakirjoihin merkittäväksi.


Port Castillòn marina, tuo sattumalta valittu, osoittautui yhden pitkän laiturin paikaksi: laiturin sisäpuolella on paikallisten veneitä, ulkopuoli on varattu busineksen tekoon. Plotterin karttakaan ei tiennyt tästä satamasta vielä mitään. Laituri oli uusi, leveä betonilaituri, kuin hornettien varalaskupaikka. Paikallisten autoille on varattu vakipysäköintipaikka, siis itse laiturilla. Emme saaneet selville, mitä pitkäaikainen venepaikka täällä voisi maksaa, mutta Va benen yksi yö kustansi 50 €. Hinnoittelun perusteet olivat ilmeisesti meitä lukuunottamatta kaikilla muilla lähistöllä liikkuvilla tiedossa, koska tässä ainakin 300 m pitkässä laiturissa Va benen lisäksi oli vain kaksi muuta vierailevaa venettä. Sataman oman ajanlaskun mukaan high season on muka jo alkanut. Mutta suihkut ja WC- tilat olivat komeat, ehkä väljimmät koko matkalla nähdyt. Illan äänestyksessä Puerto de Castilló sai kirkkaan ykkössijan koko matkan epäviihtyisimpänä satamana. Melko runsaasti sataman pitäjillä on vielä tekemistä, ennen kuin tästä tulee suosittu ja hintansa väärtti satama.


Seuraava pysähdyssatama oli Benicarlon pikkukaupungissa, matkalla sinne ohitettiin Peniscolan vielä pienempi kaupunki. Sen rannasta työntyvällä korkealla niemen nykäleellä oli komea linna, kirkko sen kylkeen liimautuneena ja muurien ympäröimä puutarha. Yhden lähdeteoksen mukaan se on kuningas Jaime I:n Temppeliherrojen ritarikunnalle lahjoittama linna, nykyään Itä-Espanjan rannikon suosituin nähtävyys. Toinen lähdeteos kertoi sen olevan El Cid- elokuvan (-61, pääosassa Charlton Heston; Oscar-ehdokkuus mm. parhaasta lavastuksesta) lavasteeksi rakennettu epäaito otus. Ota näistä nyt sitten selvää.

Benicarlon marina sen sijaan osoittautui sympaattiseksi. Vaikka sielläkin henkilökunta puhui pääasiassa espanjaa, asiat hoituivat mukavasti. Toimiston rouva suositteli iltasyömisen paikaksi sataman viereistä ravintola Pauta, joka osoittautui Michelinin tänä vuonna suosittelemaksi, mutta hintansa vielä kohtuullisina säilyttäneeksi paikaksi. Ravintola avattiin täkäläisen tavan mukaan kello 21, ruoka oli erinomaista ja viinit espanjalaisia.

Benicarlosta seuraavaan satamaan matkaa oli noin 40 nm. Matkalla kierrettiin riittävän kaukaa kirjoissa vaaralliseksi todettu Ebron suisto: joki tuo maita merelle ja muutenkin rannan matalat särkät liikkuvat. Erityisesti talviaikaan pitkin jokea usein puhaltavasta pikkumistralista muistutti vain yksi muutaman minuutin kestänyt 12-13 m/s puuska.


Marina Saint Jordi d’ Alfamasta, joka pelkän pilottikirjan kuvan perusteella valikoitui yösijaksi, tiesimme vain vähän. Todellisuus vastasi kirjan kuvaa: aivan tuliterä satama, kaunis ympäristö ja hyvät laiturirakenteet, joissa ei ollut juuri muita kuin paikallisia moottoriveneitä. Ilmeisesti sunnuntaipäivästä johtuen paikalla oli vain katalaania puhuva marinero, joka ei vastannut VHF:ään (ilmeisesti juuri siksi) sitkeästä yrittämisestä huolimatta. Papeleiden teko jätettiin suosiolla aamuun: Chica hoitaa sitten asiat huomenna, rekisteritodistus jäi pantiksi karkaamisen varalta. Kaiken kaikkiaan mukava satama, johon myöhemmin tuli toinenkin vieraileva vene. Aamulla selvisi, että Va benen kokoisen veneen (korkeasesongin mukainen) paikkahinta olisi 82 €. Ilmeisesti sataman omistaja oli kuitenkin tehnyt kävijöiden määrästä omat päätelmänsä, ja käytössä oli jonkinlainen alennushinnasto: 57,5 €. Tästä tulee joskus vielä hyvä pysähtymispaikka, kunhan tieto satamasta kulkee ja hinnastokin kohtaa realismin.


Tarragonaan oli vain n. 20 nm matka ja olimme perillä alkuiltapäivästä, valmistautumattomina yllätykseen: Tarragona on alun perin roomalainen kaupunki, jonka arkeologiset paikat on otettu maailmanperintöluetteloon v. 2000. Yllätys siksi, että listaus on tehty vanhalla roomalaisnimellä Tarraco, eikä se ollut osunut silmään. Mutta kyllä sitä yhdessäkin iltapäivässä ehtii paljon. Siinä tosin kalenteri auttoi: maanantai ja kaikki museot olivat kiinni. Aikaa jäi vielä katukahvilassa istumiseen ja tunnelmasta nauttimiseen. Marin Mikko- serkun 60v- päivän kunniaksi olisi otettu lasit cavaa, muttei talossa ollut. Ei se mitään, olut oli kylmää ja hyvää. Tarragonan vanha kaupunki oli meidän kummankin mieleinen paikka. Ja satamassa oli voimassa Svenska Kryssarklubbenin Välimeripurjehtijoiden alennuskin.


Barcelonan Port Vellin kalliiksi peloteltu satama tuotti yllätyksen, positiivisen sellaisen: 55 € yö, mutta kun varasimme paikan heti viikoksi, listahinnasta napsahti 30% alennus -> 39 € / vrk. Välimeren satamien kalliit kesähinnat olivat kyllä meillä tiedossa, joten ne eivät aiheuta pitkäaikaisempaa sydämentykytystä.

Port Vell on suurien huvipursien satama. Roman Abramovichin Eclipse näytti olevan satamassa vähän ulompana, pikku remontissa. Tämä allas oli sitten täynnä vähän pienempiä jahteja. Maria on askarruttanut Va benen kiinteiden runkoikkunoiden ulkopuolen pesutekniikka. Naapurijahdissa sekin osataan.

Olemme varautuneet jatkamaan Barcelonassa oloa toisella viikolla, mielenkiintoista nähtävää tuntuu olevan paljon. Eikä mukavaa elämääkään voi tykkänään unohtaa.


Jaskan äiti- Rauhan syntymän 100 v- päivä oli torstaina 13.6. Kotimaan juhlallisuuksien laajuudesta ei ollut varmaa tietoa, mutta me juhlistimme sitä kolmen ruokalajin päivällisellä veneen istumalaatikossa. Aurinkokatoskin oli tarpeen ensi kertaa sitten Gomeralla vietetyn joulun.

Katalaanin kieli on täällä Kataloniassa ykkönen, vaikka oikea espanja onkin maan virallinen kieli. Katalaania tarjotaan joka lähtöön, opasteet esimerkiksi ovat katalaaniksi, huonoimmillaan pelkästään tällä toisella ulkomaisella. Mari pamautti espanjankirjansa kannet kiinni siihen malliin, etteivät ne tällä menolla taida enää paljon auetakaan.

After the previous posting we have moved, sailed and motored, towards Barcelona. For us it is one of most important stops of the trip: the city is filled with interesting architecture, incl. many World Heritage sites and Antonio Gaudi’s master works. Part of our harbours before Barcelona (Puerto de Castelló, Benicarlo, Saint Jordi d´Alfama) were just stops to sleep but Tarragona was a pleasant surprise: city with a very positive atmosphere and lots of remains from the Roman times. Barcelona’s Marina Port Vell seems to be in favour with big (motor) yachts, we spotted the world’s second largest one (Eclipse) here. On Thursday we also celebrated the 100 years anniversary of Jaakko’s mother Rauha. We reserved the berth for a week with the option to exceed it with another one. /J/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti