Lähdön aika

Va bene on nyt ollut vedessä yli kuukauden ja pitkän matkan edellyttämiä viime hetken töitä on tehty todella viime hetkeen saakka. Lähtöä edeltävällä viikolla tuli vielä ankkuri pajalta, sen ja kettingin väliin sovitettiin mutka, joka nostettaessa kääntää ankkurin kourat oikeaan asentoon, alaspäin. Toinen viime hetken iso uusi juttu on rullattava genakkeri. Seldenin uusi rulla tuli markkinoille vasta nyt keväällä ja sen ymppääminen hyvinkin ajoissa tilattuun purjeeseen meni melko tarkalle, lopulta lähtöä edeltävänä sunnuntaina. Sovitus ei mennyt nappiin ja nyt siis matkallekin jää vielä askarreltavaa. Vakuutuksen muuttamisesta isommilla vesillä kelpaavaksi aloitettiin keskustelu hyvissä ajoin, mutta viimeiselle viikolle senkin detaljien hionta jäi.



Erityiskiitos Stig N:lle, ja Jarmo K:lle joiden avuliaisuus, osaaminen ja suhteet ovat auttaneet todella monia asioita eteenpäin. Ilman heitä osa nyt maailmalla liikkuvista suomalaisista veneistä varmaankin edelleen kruisailisi lähivesillä ja osa saattaisi olla tukevasti maissa.

Vene on täynnä tavaraa, pääosa on löytänyt luontevat paikat, osa vielä etsii niitä. Kirjahylly on täyttynyt satama- ja pilottikirjoista. Tarkkaa arviota siitä, paljonko vesilinja on laskenut, ei ole. Laskenut se kuitenkin on. Viikko ennen lähtöä vaihdettiin kaasusysteemi butaanipulloihin. Kotimaista, pakkasta hyvin kestävää, mutta lämpöarvoltaan huonompaa propaania kun ei Euroopassa juurikaan ole saatavissa, jostakin syystä. Tehoero tuli selväksi heti kättelyssä: aamukahvin maidot kiehuivat hellalle heti vaihdon jälkeen.

Mari on tehnyt suuren työn organisoidessaan kodin hylkäämiseen liittyvät sadat asiat kuntoon, eikä pesukoneen laukeaminen viime hetkellä ei ainakaan helpottanut paineita.

Ystävät ja sukulaiset on hyvästelty. Tunnelmat ovat vähän ristiriitaiset: nyt jää väliin kaksi pohjoisen purjehduskautta ja edessäolevan ihanuudesta ei kukaan ole vielä suostunut antamaan takuuta. Kevään kaunein aika on kuitenkin ehditty nauttia, vihreän kaikki sävyt loistavat vielä. Viimeisenä viikonloppuna, Merenkävijöiden Granlandetissa pidettäväksi aiotut talkoot peruutettiin suoraan satamaan puhaltaneen 19 m/s tuulen takia ja näin lauantai vapautui vaatehuoltoon ja asioiden hoitoon. Siwasta kannettiin matkaan mukaan oikein keskiolutta sen verran, että päästään kunnialla ainakin Ruotsin ohi.



Ajatuksena on edetä Yli Itämeren suhteellisen reippaasti, niin että matkan tekoon uusilla vesillä jäisi aikaa mahdollisimman paljon. Tällaisen blogin kirjoittamisen vaarana on, etteivät kovalla äänellä sanotut aikomukset sitten aina toteudukaan. Siksi olemmekin ilmoittaneet kysyttäessä, että tässä noudatetaan hyvää kauppiastapaa: toimitus sitoumuksetta. Sorry, vuositilaajat (= Nea). Jos paluu aikaistuu, rahoja ei kyllä palauteta.

Tämän hetkinen suunnitelma on mennä Tammisaaren Matgrufvanin ja ehkä Hangon kautta Saarenmaalle Ninasen lahdelle, josta on toinen suunnilleen saman mittainen heitto Gotlantiin. Verkkojen löytyessä päivityksiä tulee, harvakseen. Nyt mennään, aurinko paistaa.

Hasta la vista, baby.

Va bene is as ready for the trip as it with our best knowledge can be. Trimming the boat has been going on until the last minute (and still there are things to do under way). The waterline has sank at least five cm because of all the stuff we have taken in. Mari is convinced that the lacking thing is the one we’ll immediately need. First to the Finnish west, maybe to Hanko. Then over to Estonia, Saaremaa and further Gotland. Maybe, depends on winds. /J/