14.8 12 Camarinas – Portosin 45 nm
Juho Nummen sukuseuralla oli Kotosuomessa kokous ja lähetimme sinne tervehdyksen oikein valokuvan kanssa. Kaikkihan sitä nyt osaa autoa ajaa, mutta tulkaas purjehtimaan. Terveiset vaan suvun autoiluosastolle: La Corunassa oli historiallisten autojen rallin välietappi: mukana oli mm. hienot Porsche 356 ja 911.
La Corunassa vierähti vielä pari päivää lisää. Meriidan väen (joukkoon oli liittynyt viikoksi Oskari Lontoosta) kanssa kävimme junalla Santiago de Compostelassa. Se oli sellaista vaivatonta pyhiinvaellusta ja jalatkin pysyivät paremmassa kunnossa kuin monilla Santiagon kaduilla vastaan nilkuttaneilla reppuselillä. Toisaalta, ei sitten saatu diplomiakaan, niin kuin ne känsäkoivet ja rakkojalat.
Jaskaa on jo jonkin aikaa ihmetyttänyt, miksi juuri Santiagoon pitää kävellä, mitä merkillistä siellä oikein on. Tämä oli opintomatka: selvisi, että apostoli Jaakobin (engl. James) maalliset jäännökset olisi viety sinne 800- luvulla. Samalla selvisi, mikä tämä Santiago oikein on, kun niitä on eri puolilla maailmaa. Se, miksi tämän Jaakon 800- luvulla varmaan jo aika huonossa hapessa oleva kalmo piti roudata sinne, jäi edelleen epäselväksi. Ehkä hän oli sieltä päin alkujaan kotoisin?
Kaikki se negatiivinen, mitä massaturismista tuli mieleen Bruggessa, palautui elävästi mieleen. Meno oli mitä melkoisin, eikä kaikin puolin perin juurin harrastakaan. Talot, kirkot ja näkymät oli kyllä komeita. Olisi hienoa, jos Santiagon matkailua jotenkin voisi puhdistaa ylenmääräisestä kaupallisuudesta, kaupunki monumentteineen kyllä voittaisi siinä lujasti. Toisaalta elinkeino siinä sitten vastaavasti menettäisikin. Ehkei se sittenkään ole hyvä ehdotus täkäläisessä taloustilanteessa. Mutta toisaalta, oli se meno katedraalissa sen verran eloisaa, että paatuneempaakin pyhiinvaeltajaa vähän hirvitti: yksi pieni kappeli oli sentään saatu varatuksi hartauden harjoittamiseen.
Herkuleksen torni, maailman vanhin edelleen toiminnassa oleva (alun perin roomalainen) majakka, on lacorunalainen maailmanperintökohde. Se on keskiajalla osin purettu ja osin raunioitunut rakennus, joka on rakennettu uudelleen n. 200 vuotta sitten. Ilmeisen huolellisesti arkeologisessa ja oikein pedagogisessa mielessä, mutta uudisrakennus, mikä uudisrakennus. Perkules! Monumentin suojelemiseksi sisään otettiin vain 30 henkeä kerrallaan, eikä niihin kierreportaisiin kyllä sen isompia joukkoja voisi päästääkään.
Tomi Hämäläisen ekskursio-ohjeeseen voisi vielä lisätä kohdan: ilotulitukset nukkuen. Tall Ships Racen kunniaksi oli järjestetty iso ilotulitus puolilta öin. Kun siitä ei etukäteen tiennyt ja kello oli aikaisen lähdön takia soimassa 6.15 seuraavana aamuna, ilotulitus pääsi yllättämään meidät nukkumasta. Ilmeisesti se oli komea, paukkeesta ja aplodeista päätellen. Ranskan kansallispäivä Boulogne-sur-Merissä oli ensimmäinen ja tämä nyt toinen yllättäjä. Kuvaa siitä ei siis saatu, mutta yökuva juhlavalaistuista laivoista kuitenkin.
Seuraavan päivän puuduttavan koneajon jälkeen illansuussa oli mukava tulla Camarinasin satamaan, jossa marinero seisoi ponttonin päässä valmiina osoittamaan meidät sopivalle paikalle. La Corunasta lähdön jälkeen teimme epätoivoisen lyhyen purjehdusyrityksen, josta piti luopua varsin nopeasti. Yksi koneajossa lepattava isopurje nähtiin, muut veneet kulkivat koneella. Paitsi vastaantulijat. Paperitöiden määrä satamakonttoreissa tuntuu lisääntyvän latitudien pienentyessä. Mihin ihmeessä voidaan tarvita passin numeroa, jos kaikkialla Euroopassa voi matkustaa virallisella henkilökortilla? Onneksi meillä on kuitenkin veneen vakuutuskirjan espanjankielinen käännös mukana, kiitos Alandian osaamisen.
Camarinas on pikkukaupunki, joka näyttää olevan vajoamassa pittoreskiuden puolelle. Mereltä päin näkyy rantakadun varrella useita kesken jääneitä rakennustyömaita, joiden seinillä muratit jo kiipeilevät. Niistä ei koskaan tule kauniita raunioita. Satamassa oli meidän saapuessamme 2 ruotsalaisvenettä ja kaksi tuli lisää meidän perässämme. Ehkä Ruotsillakin menee huonommin kuin virallisesti annetaan ymmärtää, venepakolaisten määrä ainakin alkaa olla jo merkittävä.
Portosiniin, seuraavaan satamaamme oli matkaa n. 40 nm. Kiirettä piti pitää ehtiäksemme laituriin ennen uhattua tuulen voimistumista. Se tavoite onnistui, mutta sade kyllä alkoi ennen tuulta. Märkää tavaraa riitti meillä niin, että seuraavana aamuna piti panna lämmitin kuivaustarkoituksessa päälle joksikin aikaa. Yöllä tuuli oli hyvinkin annetun gale warningin arvoinen: ranskalainen naapuri kertoi omassa tuulimittarissaan lukemien olleen n. 45 kn (22-23 ms). SW- suunnasta, tietysti. Istumalaatikon päälle viritetty sadekatos/aurinkosuoja ääntelee tuulessa kuin pikkupoikien pahviräpättimet polkupyörässä.
Tuo alussa mainittu Jaakobin kalmo on viettänyt matkallaan Santiagoon jonkin aikaa näilläkin kulmilla. Pardonin kirkon alttarissa on edelleen kivi, johon laiva on ollut kiinnitettynä. Hm.
After crowded Santiago de Compostela (pilgrimage by train) we checked Torre de Hercules, a World Heritage site. The fireworks in the harbour finished the Tall Ship’s visit. Our journey went on to Camarinas and then to Portosin. Here we again have to wait for better or even milder winds to go on. Vigo and Baiona will propably be the last Spanish ports for a while. /J/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti