perjantai 12. huhtikuuta 2013

Marax, Marax



Säiden haltijat pitivät huolta turismiosuuden säilymisestä matkaohjelmassamme: kun purjehduskelit eivät ole olleet häävejä, bussiyhtiö tarjosi Marrakeshiin Confort plus- bussia melko pienellä lisähinnalla normaaliin. Semmoiseen varattiin paikat Marrakeshiin menoon. Hyvä kun varattiin, täälläkin on jonkinlainen pääsiäisloma tai vastaava ja bussit näyttivät olevan aivan täynnä. Tavaroiden pakkaajapoika huuteli Marax- määränpäätä matkustajille, joita lampsi paikalle kiireettömästi vielä 15 minuuttia ilmoitetun lähtöajan jälkeen. Bussin mainostettu lisämukavuus tuli leveämmistä istuimista, joita oli rivissä vain 2+1. Peruskenoa jakkaraa voi vielä kaataa lisää melkein hammaslääkäriasentoon, jos joku nyt semmoisesta mukavuudesta nauttii. Agadirista Marrakeshiin johtaa moottoritie, joten noin 250 km:n matka meni kolmessa tunnissa, liikennetiheys ei ole mitenkään merkittävä eikä tiessä routavaurioita. Matkan aikana maiseman yleisväri muuttui rannikon vehreästä ylätasangon maaväreiksi. Rakennusten väritys mukailee maaston sävyjä, terrakotasta tummaan ruskeaan ja punaiseen.



Netistä varattu hotelli osoittautui todelliseksi täysosumaksi: Kasbahissa kapean kujan varrella oleva riad- talo on pari vuotta sitten korjattu intiimiksi kuuden huoneen hotelliksi, jota pitää Ranskasta muuttanut miellyttävä pariskunta. Riadit ovat alun perin varakkaiden perheiden omakotitaloja, joiden yläkerroksen huoneet avautuvat avointa sisäpihaa kiertävälle parvekkeelle. Perinteesen kuuluu lisäksi pieni suihkulähde ja vesiallas keskellä pihaa. Tunnelma talossa oli perheenomainen ja viihtyisä. Ensi kertaa paikalle tullessa rakennusten välinen kuja tuntui käsittämättömän kapealta, edes kävellen saattamaan tullut taksikuskimmekaan ei löytänyt perille asti. Mikään ei paljastanut hotellia ulospäin, ulko-ovessakin oli pelkkä numero 61. Mutta kolkuttavalle avattiin. Aamulla, yön nukkumisen jälkeen kaupungille lähtiessä kuja tuntui äkkiä levenneen pari metriä, kaikkialla pörrääviä, savuavia mopojakin oli rennompi väistellä.



Marrakeshin tärkeimmät nähtävät tulivat melko kattavasti käydyiksi läpi: koko medina on maailmanperintöä. Koutoubian moskeijaan ei vääräuskoisia oteta sisään, mutta puistokin oli komea. Marrakeshin ensimmäiseltä loistokaudelta säilyneet Bab Agnaun portti ja Almoravidien kupoli löydettiin molemmat, samoin pikku etsimisen ja opastamisen jälkeen Chrob ou Choufin lähde. Saadien hallitsijahaudat, Ben Youssefin upea koraanikoulu ja Badian palatsin jäänteet 1500- luvulta sekä useita 1900- luvun alun palatseja ehdittiin käydä läpi ilman, että kävelyyn olisi tullut liikaa suorittamisen sävyä. Eipä sitä kyllä paljon enempää olisi noin kahteen päivään pystynyt sijoittamaankaan.



Marrakeshin Medina, Jemaa el Fna- aukio ja siihen liittyvät soukit kuuluvat Afrikan suurimpiin, on helppo ymmärtää, miksi aukio on otettu aineettoman maailmanperinnön luetteloon. Aukiolla pyörii ympäri vuorokauden jatkuva, todellinen elämyssirkus ja –teatteri, jossa kaupustelijat, tarinankertojat ja käärmeenlumoajat vuorottelevat. Sokkeloisissa soukeissa kauppojen edessä istuvien myyjien käsityksen mukaan jokainen ohikävelijä on potentiaalinen minkä tahansa esillä olevan tavaran ostaja, ainoa neuvoteltava asia on hinta. Tavaravalikoima vaihtelee upeista matoista matkamuistorihkamaan. Meidän ongelmaksemme muodostui pysähtyminen kauniiden tavaroiden äärelle, se tulkitaan ilmeisesti aina periaatteelliseksi ostohalun manifestiksi. Aika vähillä ostoksilla kuitenkin selvittiin. Jaskaa luultiin yleisesti berberiksi ulkonäön, mutta erityisesti säälimättömän tinkimisen takia. Eräskin vyökauppias yritti opastaa tekniikassa: molempien tarjousten tulisi ikäänkuin lähestyä toisiaan eikä asiakkaan tarjouksen suinkaan koko ajan laskea. Kaupan lopulta synnyttyä hän vannoi muistavansa ja karttavansa suomalaisia tästedes tarkkaan, naapureita kyllä nauratti.



Molempina iltoina onnistuimme valitsemaan kohtuulliset ruokapaikat, marokkolainen ruoka on maukasta verrattuna nyt vaikkapa edellisen vierailumaamme mättöihin, anteeksi vaan Kanarianperunat. Marokkolaiset viinitkin ovat pääsääntöisesti hyviä, varmaan Ranskan siirtomaahallinnon vaikutusta tämäkin kulttuurisiirto. Sen verran turistipainotteisia molemmat ravintolat olivat, että ne eivät luottaneet pelkkään ruuan vetovoimaan vaan myöhemmin paikalle ilmaantui tanssahtelemaan lievästi ylipainoinen Lucia- rouva pesuvadillinen kynttilöitä pään päällä. Onneksi oltiin siinä vaiheessa jo jälkiruuassa. Tanjia- ravintolan interiööri on aikaisemmin nähty Hitchcockin elokuvassa ”Mies, joka tiesi liikaa”.



Suomenlinnassa on monet vuodet keskusteltu opastamisen täsmällisyydestä. Täällä, erityisesti soukien alueella se on ratkaistu kauppiasystävällisesti: kaikki kujat vievät kaikkialle ja ehkä jo viidennellä ohikävelykerralla turisti voi jo ostaakin jotakin. Me harhailimme alueella toista tuntia seuraamalla opasteita huolellisesti.

Paluumatkan jälkeen Agadirissa alkoi valmistautuminen eteenpäin siirtymisessä, Talisman lähti jo torstaiaamuna. Toisaalta, ei tässä nyt oikeastaan kiirekään mihinkään hätistele: Välimerellä on viime aikoina ollut kylmää ja erittäin kovia tuulia. Ja satamatkin ovat täkäläisiä kalliimpia. Perjantai-aamuna satamakapteeni muistutti, että huvipurjehduksestahan tässä kait on kysymys? Ja ensi viikon puolivälissä on tarjolla itäisiä tuulia. Siis odotamme edelleen.



On Monday we took the bus to Marrakech, the former capital and center of commerce. Our hotel was a perfect choice: small riad in the Kasbah area within a short walking distance from the most important sites. In Marrakech there a two Word Heritage- nominations: the whole medina is in the list of cultural properties and the central square Jemaa el Fna is in the list of intangible heritage. The souks are a huge maze, which makes the first-timer desperate or at least tired. We followed carefully the signs out from there, passing most of them at least twice. The food and wine are excellent. Medina of Marrakech is more African than Agadir, noisy and smoky, the new part of the city is more western with big 5 star hotels. From here our aim is to sail to Mohammedia next week. /J/


1 kommentti:

  1. Hei Jaska! Matkanne kuulostaa ja näyttää upealta. Saimme blogi-tiedot Ole-lehdestä. Asumme nykyään lähes ympäri vuoden Espanjassa Calpe-nimisessä kylässä aivan Välimeren läheisyydessä. Jos haluatte kotimatkallanne pysähtyä, ottakaa yhteyttä: e-mail: anjamattsson@hotmail.com tai harrilinden@hotmail.com
    Erinomaisen hyvää matkaa eteenpäin.! T: Anja ja Harri

    VastaaPoista