torstai 4. heinäkuuta 2013

Allons enfants!


29.6.13 Barcelona Port Vell – Port de Blanes 35 nm
30.6.13 Port de Blanes – L’Estartit 35 nm
1.7.13 L’Estartit- Port-Vendres 35 nm
2.7.13 Port-Vendres – Cap d’Agde 48,5 nm


Viikolla käytiin vielä tarkistamassa viimeiset näkemättömät Gaudit (Casa Calvet ja Casa Vicens), molemmat varhaiskauden töitä. Vicensin pitäisi olla maailmanperintötalo, mutta sisään ei kutsumattomia kävijöitä huolittu, vaikka talo näyttikin asutulta. Antonio Tapies- säätiön talon on alun perin suunnitellut sama arkkitehti, joka on suunnitellut myös San Paun sairaalan ja Katalonian musiikkipalatsin. Se on korjattu suhteellisen kovalla kädellä, sinänsä hyvin elegantiksi näyttelytilaksi. Moneen kertaan kehuttujen kauppahallien sarjaan liitettiin vielä Santa Caterinan halli (Miralles & Tabliabue). Barcelonassa viihdyttiin yli kaksi viikkoa, ja syystäkin. Se on edelleenkin hieno eurooppalainen kaupunki, josta massaturismi ei ole saanut yliotetta. Vaikka paljon siellä on matkailijoita.


Lähtö Barcelonasta oli lauantaina, sitä ennen piti vielä tehdä paikkavarauksia edessä olevista satamista: Port de Blanes, L’Estartit ja Port-Vendres. Costa Brava loppuu L’Estartitiin ja sitten onkin vastassa valtakunnanraja, Port-Vendres on jo Ranskaa.


Blanesiin piti mahdollisen viikonlopun ruuhkan takia tulla mieluiten ennen klo 14, siksi lähtö oli jo kello 06. Barcelona jäi aamuhämäriin, merelle näkyivät uuden arkkitehtuurin lasitornit, joiden kyljistä nouseva aurinko heijasteli. Aamutyyni vaihtui kevyeksi purjetuuleksi, josta saimme nauttia parin tunnin verran. Blanesin sataman kielitaitoisin henkilö taisi olla meitä vastassa ollut marinero. Satamatoimiston rouva puhui selvää ja kirkasta katalaania. Selkeästi ääntäen ja kovalla äänellä, niin kuin vähän heikkolahjaisille on tapana. Ja sitten vaan nimi alle katalaaninkieliseen sopimukseen. Mihinkähän siinä tuli taas sitoudutuksi? Nämä sokkositoumukset ovat sinänsä pelottavia, niissä kerrotaan mm. ulkomaisiin veneisiin sovellettavista veroseuraamuksista. Barcelonan Port Vellissä oli edes erilliselle paperille tehty sopimuksen englanninkielinen käännösteksti. Huono ja epätarkka sekin, sanoi tiskillä vieressä ollut britti.

Satamassa ollessa kiinni juuttunut lokin siipipyörä, jonka Jaska alustavasti putsasi jo merellä, liotettiin viinietikassa. Hyvin toimi ja puhdasta tuli, mutta illan salaattikastike jäi kyllä vähän laimeaksi. Blanes oli mukavan oloinen suhteellisen pieni satama, jonka takana olleeseen oikeaan kaupunkiin emme ehtineet tutustua. Muutaman päivän kuluessa odotettavissa olevan kovan tuulen ennusteen takia olemme sopineet näiden keveiden kelien maksimaalisesta hyväksi käyttämisestä: jos ei ole tiedossa mitään erityisnähtävää, ei satamissa nyt lorvailla. Rannan purjehdusseuran ravintolassa oli luistava netti ja hyvää sangriaa. Sataman vesi oli likaista, sen muovikassi-indeksi oli yksi matkan korkeimmista.


L’Estartit oli meidän koko matkamme viimeinen Espanjan satama. Satamabyrokratia alkaa selvästikin keventyä pohjoiseen mennessä: enää ei kopioida passeja tai kaikkia veneen papereita. Selviäähän ne asiat puhumallakin, vaikka sitten katalaaniksi. Jaskan passi onkin jo kopioitu varsinaiseen tarkoitukseensa kelpaamattomaksi, irronnut kuvasivu on niitattu takaisin pariinkin kertaan.

Costa Brava on ollut aikaisempia rannikko-osuuksia maisemallisesti kauniimpi. Mitään valtavia Benidormin tapaisia turistighettoja ei ole ollut näkyvillä, luonto on vihreää ja rannan kalliomuodostelmat komeita.


Port Vendres on yksi lukemattomista Ranskan satamakaupungeista, joissa on tai ainakin on ollut Vaubanin suunnittelema puolustusjärjestelmä. Täällä pääosa siitä on hävitetty, satamaan näkyvä kellotorni on ainoana osana säästynyt purkamiselta. Kaupunki vaikutti jotenkin nuupahtaneelta, eroa talousromahduksesta kärsivän Espanjan ja varakkaan Ranskan välillä ei näyttänyt olevan kovinkaan paljon. Saimme hyvän paikan sataman eturivistä. Maria kyllä vähän epäilytti, kun naapuriveneen nimi oli Hepatitis.


Port-Vendresistä oli matkaa Cap d’Agdeen noin 50 nm, sinne suunnattiin seuraavaksi. Hyvän sään aikana, niin kuin aikanaan isien oli meidän lapsuudessamme tapana sanoa uhkaavasti. Paikoitellen tuulta riitti yli 8 kn nopeuteen, välillä jo vähän reivattiinkin. Nämä vedet ovat ilmeisen kalaisia, koska matkalla troolareita riitti väisteltäväksi useitakin. Erityisesti Mari on ihmetellyt, miksei satamissa ole lokkeja. Ne näyttävät viihtyvän paremmin merellä troolarien peesissä, täkäläiset yksilöt syövät myös kalaa eikä siis pelkästään hampurilaisia tai jäätelöä. Cap d’Agden satama on suuri, yli 2 000 venepaikkaa. Capitaneria on aivan sataman suulla ja siellä selvitettiin sisääntulo nopeasti: joitakin ydintietoja veneestä ja alusrekisteritodistus kaniin visiitin ajaksi. Tervetuloa, valitkaa mieleisenne paikka T- laiturista ja tässä vielä pullo rosé- viiniä tervetuliaisiksi. Tänne päätettiin jäädä kahdeksi päiväksi, kovan tuulen alue ylittää kulmakunnan keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Agden kaupunki on yksi Ranskan vanhimmista, yli 2 600 vuotta vanha. Se on kuitenkin jonkin verran sisämaassa ja me päätimme tyytyä tähän arviolta 2 575 vuotta nuorempaan loma-alueeseen. Jahdit olivat komeita täälläkin ja niiden kotipaikka näytti olevan Valetta tai Panama. Matkamuisto- ja vaatekaupat olivat samanlaisia kuin muuallakin, samoin niiden potentiaaliset asiakkaat. Perjantaina jatketaan matkaa Port Gardianiin, ehkä.


We stayed in Barcelona for more than two weeks, it is a fine European cultural city with great architectural heritage. After Barcelona we have made short daytrips towards France. An extra difficulty in this part of Spain is the communication in the dominating Catalan language. After active (Mari) and passive (Jaakko) training of several months we just started to get along with real Spanish but Catalan, no thanks. Costa Brava, the most beautiful part of Spanish South/East coast ends in L’Estartit, Port-Vendres is already on the French side. After lazy days in Barcelona we have moved quite rapidly towards Port Napoleon in the mouth of Rhone River. Cap d’Agde is a huge holiday resort, serving mainly French tourists. All these tourism factories look the same but in here there is one difference: the wine in the shops is French! /J/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti