12.7. 12 Calais – Boulogne-sur-Mer 21 nm
Dunkerque tuli tarkastetuksi ja koska kaupunkipäivä sattui maanantaiksi, jäi nykytaiteen museo näkemättä vaikka se käytännössä olikin aivan vieressä. Tiistaiaamuna matkantekoon istui taas vanha kaava: tuuli oli suoraan päin lärviä lounaasta ja kiihtyi iltapäivällä 13 ms saakka, puuskissa ylikin. Kun aallokko ehti nousta, meno oli taas kuin Linnanmäellä.
Calais on vilkas liikennesatama, onhan siitä Englannin puolen Doveriin vain noin 20 nm, vähemmän kuin Helsingin kasuunilta Tallinnan matalalle. Calaisin korkea majakka jopa näkyy Doveriin ja Doverin rantakalliot vastaavasti tälle puolelle. Rynkyttävän matkan päätteeksi piti vielä saada siepatuksi matala odotuspoiju Calaisin venesataman suulla.
Calaisin venesatama oli meille ensimmäinen ns. kynnyssatama, johon pääsee ajamaan vasta kun nousuvesi on mielellään kölin verran kynnystä ylempänä. Sisäänmenoa hankaloittaa silta, joka avataan vain muutaman kerran nousuveden eri vaiheissa. Yksi yksinpurjehtija jäi venttapoijuun yöksi jatkaakseen suoraan siitä aamulla matkaa – ihan näppärä ratkaisu.
Sisäänajosta tulee lähinnä mieleen alennusmyyntien alkaminen: kaikki veneet säntäävät luukulle yhtä aikaa. Vieraspaikkoja on rajoitettu määrä, hitaimmat ja kohteliaimmat jäävät sitten huojuvien nippujen ulkoreunoille ihmettelemään satama-altaan suuntaisesti puhaltavia vihaisia puuskia (omassa mittarissa all time high oli 17,8 ms). Satamakapteeni piti kuitenkin hyvää järjestystä niin, että isoimmat veneet otettiin nippujen pohjalle ja siitä sitten kuormaa kevennettiin pienemmillä ulospäin. Me päädyimme kolmanneksi ystävällisen saksalaisveneen kylkeen, nipun ulommaiseksi. Viiden köyden hämähäkkikiinnityksellä uskalsi käydä nukkumaankin. Sataman ulkoportin ja suihkujen oven koodilukitus oli tähän mennessä vastaan tulleista monimutkaisin, se kävi jo lähellä henkilökohtaisen suorituskyvyn rajoja. Tämä oli myös ensimmäinen satama, jossa kysyttiin veneen papereita ja miehistön passeja.
Seuraava päivä olikin sitten taas turismille omistettu: Calaisin keskusta on sen verran kaukana, että keskityimme sataman ympärillä olevan pohjoisosan antiin. Me emme ole näitä osittain säistäkin johtuvia satamapäiviä harmitelleet, olihan alunperinkin tarkoituksena nähdä mualimaa. Ja aikaahan meillä on.
Aamulla ajoimme ulos altaasta ulkopuolen poijuun roikkumaan ja odottamaan, että lähtöhetkellä vielä voimakas vastavirta asettuisi matkanteon mahdollistavaan voimakkuuteen.
Boulogne-sur-Merin pohjoinen aallonmurtaja on osittain sortunut ja satamaan ajoon on omat metkunsa. Vielä pystyssä olevan eteläisen aallonmurtajan päässä on sen verran betonia, että se pysynee pystyssä vielä tovin. Se oli ohi ajettaessa tosi vaikuttava, toi melkein mieleen roomalaiset rauniot.
Kaupungin vierassatama on aivan sataman perällä, mereltä täysin näkymättömissä. Iltapäivällä paikka Va benelle löytyi vielä helposti, myöhemmin illalla oli jo tunkua. Alavedellä satamaan tulo luo aina oman tunnelmansa, jota tämän paikan yllä leijuva ranskalaisten perunoiden löyhkä erityisesti täydentää.
Päätimme pitää turismipäivän, olihan täälläkin maailmanperintöä. Kellotorni, kuinkas muuten. Maailmanperintökomitea on v. 2005 ottanut listalle 23 pohjoisranskalaista ja belgialaista kellotornia täydentämään aikaisempaa n. 30 belgialaisen tornin kokonaisuutta. Muistelin vain, että Petäjäveden kirkkoa listattaessa ranskalainen asiantuntija ihmetteli sen tarpeellisuutta yleensä, olihan luettelossa jo Urnäsin sauvakirkko Norjassa ja Kishin kirkot Venäjällä. Joopa joo.
Ranskalaisuus näkyy pienien erikoistuneiden ruokakauppojen määrässä: liha-, leipä-, vihannes- ja kalakaupat ovat todella ilo silmälle. Niissä on mukava asioida. Ja todisti meidän kaupan tutkijat sitten mitä tahansa, hinnatkin ilahduttavat kukkaroa. Muurien ympäröimä vanha kaupunki on mukavan näköinen, jopa pihajulkisivut puhuttelevat lievällä rähjäisyydellään.
Passageweather.com ennustelee tänään perjantaina huomiseksi tästä vielä kiihtyvää keliä, 14-15 ms tasaisella ja puuskat kaupan päälle. Dieppeen on täältä n. 50 nm, ei oikein maita sen mittainen kova kryssi. Satama alkaa olla aivan täysi, kukaan ei ole lähtenyt ulos tänään. Taidetaan pitää vielä toinenkin satamapäivä. Jos löytyisi vaikka vielä joku kellotorni.
The tourism trip with short distances has now come to an end. Next stop is Dieppe (50 nm) and the following le Havre. We have enjoyed the variety of small food and delicates shops. And the world heritage. Because of the heavy SW wind we´ll stay here in Boulogne-sur-Mer one extra night. /J/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti