Syyskauden lukemistoon kuuluneessa Eduardo Mendozan mainiossa romaanissa Kissatappelu – Madrid 1936 on useammassakin kohdassa puhetta ravitsevista churroista, joita saa kahviloista. Kun tuote oli meille kummallekin outo ja kun silmä nyt alkoi poimia churreria- kylttejä katukuvasta, oli asiasta otettava selvää. Ja munkkihan se churro on, ilman sokerikuorrutusta. Annoksen koko pääsi kuitenkin taas yllättämään: kahdeksan lenkinpuolikkaan kokoista, upporasvassa paistettua paakelsia. Nyt alkaa selvitä, mihin ne Nortamon mainostamat sorjat espanjattaret ovat hävinneet. Varmaan churroja syömään. Meillä tuo pieni aamupäivän välipala maitokahvin kanssa hoiti maanantaipäivän lounaan aivan kevyesti.
Churreriassa istuessa, kun leipomuksien välillä piti vähän huohottaa, osui silmään sokeripussin kylkeen printattu ajatelma. Suoraan Jaskan idolin Homer Simpsonin suusta: ”elämän ongelmien ratkaisu ei löydy pullon pohjalta … vaan televisiosta”. Hyvä Homer! Siinä rinnalla muut ajattelijat kyllä kalpenevat, meidän näkyvissä muina sarjaan kuuluvina yrittäjinä olivat Winston Churchill, Woody Allen ja vielä joku neljäs, jonka nimi ei nyt nouse mieleen (ne churrot!). Pitäisiköhän kerätä koko sarja, yhteensä ainakin 43?
Telakan vieressä on yksityinen Club Maritimo Varadero. Kauniisti istutetun pihan ympärillä on ulkobaari, leikkitilaa lapsille, pingispöytä, kuntosali ja uima-allas. Koko alueella on hyvin toimiva netti ja kabineteista pääsee myös suoraan Embarcadero- ravintolaan. Ja mikä parasta, siellä on myös sauna. Puolueettoman suomalaisarvion mukaan ”no, on se parempi kuin useimmat ruotsalaissaunat”. Klubiin otetaan myös viikkojäseniä. Olemme nyt viikon ajan olleet jäseniä ja saunoneet sinä aikana neljä kertaa. Jäsenyys maksoi yhteensä 30 € ja saunomisen yksikköhinta laskee sitkeällä yrittämisellä. Enempää ei nahka kuitenkaan tällä erää taida kestää. Olihan se erikoista, istua nyt rantasaunan terassilla perjantai-iltana, keskiolut kädessä.
Täällä on alkanut mansikkakausi, niitä näkee kaikkien hedelmä- ja vihanneskauppojen tiskeillä. Kyllä: ne näyttävät oikein hyviltä, suurilta kuin kotimaiset uudet perunat juhannuksen aikaan. Pettymys oli tosin melkoinen, kun myös maku muistutti lähinnä perunaa. Rymättyläläinen varhaisperuna sai äänestyksessä enemmän jaa-ääniä kuin nämä. Ja koviakin ne olivat.
Sailor’s barin kotikoira on ystävällinen ruskea spanieli. Se tulee töihin aamuyhdeksältä ja jaksaa heiluttaa hännäntynkäänsä kaiket päivät, paljon sillä on tuttuja. Meitä riemastutti sen nimi: Tequila, ystävien kesken Teqi vaan. Yksien iltapäiväkahvien aikana naapuripöytään tuli seurue Mojito- nimisen pentukoiran kanssa. Näyttivät olevan kavereita. Että jos Cafe Bar Valimolle Lussun seuraksi joskus hankitaan toinen koira, voisiko se olla Kossu? Tämä Teqi näyttää taluttavan itseään iltapäivällä asioille puiston suuntaan ja takaisin. Vähän niin kuin Fedja- sedässä, missä Musti kävi itsensä kanssa metsällä, kivääri olalla.
Polkupyörien kuljettaminen lukitun portin kautta laiturille ja nostelu veneeseen on aika työlästä. Kun portin ulkopuolella on vielä selvästi pyörien kiinnitykseen tarkoitettu metalliputki, olemme säilyttäneet pyöriämme siinä. Se on ollut oiva tapa tutustua laiturin muihin ihmisiin, lähes kaikki ovat käyneet varoittamassa meitä polkupyörävarkaista. Siitä telineestä kuulemma varastetaan säännöllisin välein kaikki jälleenmyyntikelpoiset pyörät. Meillä on kummassakin pyörässä erillinen vaijerilukko (jolla ne ovat kiinni telineessä) ja lisäksi molemmat on lukittu toisiinsa ja telineeseen 8 mm:n kettingillä ja riippulukolla. Kun naapurilaiturin Hannulta maanantaina varastettiin järjestyksessä jo toinen pyörä, Jaska alkoi ottaa meidän pyöristä satulatkin yöksi talteen.
Tämä hiljainen viikko, jota juuri alkanut karnevaalikausi vähän värittää, päättyy lähtöön suoraan Tenerifan San Migueliin (n. 80 nm) heti kun sopiva tuulirako löytyy. Nyt näyttää siltä, että torstai-ilta olisi sopiva lähtöaika. Valmiutta lähtöön on lisätty bunkraamalla kuivaruokavarasto kuntoon ja pesettämällä pyykit valmiiksi. Leppoisinta olisi mennä rauhallisesti kolmessa lyhyessä pätkässä, mutta ensi viikon sääennusteet eivät oikein houkuttele. Säät ovat olleet viime aikoina kummallisia. Tuulen suunta on vaihdellut vakiokoillisesta kaakkoon ja voimakkuus on ollut runsaasti kotitarvekäytön ylittävää. Passageweatherin (www.passageweather.com) kartoilla ajelehtii vihreitä ja keltaisia tuulialueita melkein joka puolella. Ehkä talvisää täällä on sitten tällaista?
A fire works started the carnival season on February 1st, some noisy music has been heard, otherwise it’s been, not really boring, but very peaceful. Finally we found out in the neighborhood a club with nice bar, gym, swimming pool and sauna. So – now we have been temporary members of the club just because of the sauna. It is not a real A-class Finnish sauna, but better than average Swedish ones. From Monday on here’s been kind of reddish fog. On Wednesday we finally understood it was very fine sand dust from Sahara, brought here by E - SE winds.On Thursday we again sail to San Miguel, Tenerife to meet friends from Rauma and to sail with them for one week. /J/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti